Digitalisaatiolla uutta sotea rakentamassa

Vaikka sanayhdistelmä sote, sosiaali- ja terveys sanoista ja sosiaali- ja terveyspalveluista, herättääkin monessa turhautuneisuuden ja politiikan tekemiseen liittyviä ajatuksia, tämä DigiSote-hanke on perustettu todellisuuspohjalle ja halulle uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja oppilaitokset Diakonia ammattikorkeakoulu (Diak) Pieksämäellä ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) Mikkelistä haluavat kehittää sote-palveluiden ja työmenetelmien digitalisaatiota.

Etelä-Savo on harvaan asuttua seutua ja eri palveluiden voidaan nähdä enemmänkin vähenevän kuin lisääntyvän. Asiakkaat ja potilaat ovat yhä kiinnostuneempia käyttämään palveluita, jotka tapahtuvat sähköisesti verkossa, luotettavasti, nopeasti ja aikaa ja vaivaa säästäen. Toiveet eivät tule pelkästään nuorilta, vaan myös seniori-ikäisiltä kansalaisilta ja palveluiden käyttäjiltä. Tätä taustaa vasten, hankkeen tehtävänä on kahden vuoden aikana kokeilla erilaisia etäpalvelumuotoja, kehittää monikanavaisia palveluita ja tukea sote-alan henkilöstön työkulttuurin uudistumista.

Mitä digitalisaatiosta sanovat tieteen edustajat, taiteilijat ja media? Alan ammattilaisten tehtävänä on olla yhteiskunnan muutosten tulkkeina. Heille on tehtäviensä ja vahvan intuition kautta syntynyt kyky olla tunnistaa myös ns. hiljaisia merkkejä yhteiskunnassa.

Helsingin Sanomissa (23.4.2017) professori Erkki Sutinen kirjoittaa digitalisaatiosta keskittyen mm. vuorovaikutusmuotoiluun, joka voi käytännössä tarkoittaa vaikkapa keinoa, jolla kokemus siirtyy ihmiseltä toiselle. Voimme siis kehittää palveluita sisällön ja menetelmän (digitalisaatio) uudella yhteenliittymällä, vaikkapa saattohoidossa olevan henkilön digitaalisen päiväkirjan avulla.

Tulkitsen Sutisen tekstiä niin, että digitaalisuuden lisäksi tarvitaan myös toista ihmistä, pelkkä kone, pääte tai kännykkä eivät pelkästään riitä soten vuorovaikutustilanteissa.

Digitaalisuus on vahvasti myös hallitusohjelmassa. Huhtikuun lopun kehysriihessä päätettiin mm. perustaa uusi Sotedigi-kehitysyhtiö, pääomaltaan 90milj€. Suunta näyttää selvältä, ja voimmekin todeta että meistä on tulossa eKansalaisia ja eTyöntekijöitä lähitulevaisuudessa. eKansalaisena ja eTyöntekijänä haluamme oppia hyödyntämään tietokonetta ja verkkopalveluita jokapäiväisessä elämässämme ja työssämme. Vai miten suhtautuisimme esim. Tanskan sähköasioinnin malliin, jossa kansalaisia velvoitetaan ottamaan käyttöön sähköisen asioinnin postilaatikko? Lähdemmekö oppimisen, kannustuksen vai velvoitteiden tielle? Paras sitoutuminen saadaan vakuuttamalla kansalaiset tasa-arvoisesta ja asianmukaisesta kohtelusta, ei säästöjen tai tekniikan edistämisen vakuutuksilla. (HS pääkirjoitus 23.4.2017 ja 30.4.2017)

Oppilaitoksen näkökulmasta haluan vielä korostaa, että digitaalisuus on oppilaitoksen kilpailuvaltti, saamme joukkoomme erinomaisia, motivoituneita ja tavoitteellisia opiskelijoita ja kehityksestä kiinnostuneita opettajia. Digitaalisuus on erityisesti Etelä-Savon maakunnan kilpailuvaltti väestörakenteen ja maantieteen erityisyydenkin perusteella. Hankkeessa mukana olevat organisaatiot ja kehittäjät tekevät parhaillaan kiihkeästi töitä sen eteen, että digitaalisuus ja digi-palvelut kehittyisivät Etelä-Savossa. Hyvänä esimerkkinä on alueella olevien sairaanhoitopiirien ylimmän johdon digi-sparraustilaisuus kesäkuun alussa. Tilaisuudessa tullaan keskustelemaan digitaalisuuden strategisesta merkityksestä, tavoitteen tasosta ja kohteesta eli esim. mikä on muutoksen laajuus, mitkä palvelut voidaan ja tullaan digitalisoimaan ja mihin vaikutuksiin digitalisaatiolla pyritään?

Marja-Liisa Laitinen
Projektipäällikkö
DigiSote-hanke